Booker-palkittu teos, joka sijoittuu Intian eteläiseen Keralan osavaltioon, pieneen Ayemenemin kaupunkiin. Päähenkilöinä ovat kaksoset Rahel ja Estha, jotka ovat kasvaneet sokean isoäitinsä säilyketehtaassa banaanihillopurkkien ja pippurikasojen ympäröiminä. Heidän sukunsa äitiä lukuunottamatta on riitaisa ja ahne, eivätkä perhesiteet ole arvossa. Tarina alkaa aikuisen Rahelin kotiinpaluusta ja lähtee paljastamaan menneisyyden tapahtumia takaumien ja muistelmien kautta.

Asiasanat: kaunokirjallisuus (Kaunokki), sukuromaanit (Kaunokki), Perhesuhteet (Kaunokki), lapsuus (YSA), traumat (Kaunokki), Onnettomuudet (Kaunokkki)

Joen sutran tarinoiden yhteen kokoava kerronnallinen lanka on Intian pyhä joki Narmada. Kirjan kertoja, eläkkeelle vetäytynyt valtion virkamies, muuttaa joen rannalle. Hän kohtaa pyhiinvaeltajia ja matkalaisia, joiden tarinoissa näkyvät nyky-Intian monitahoinen kulttuuri, sen myytit, ihmiskohtalot ja intohimot. Joen sutra on koko Intia pienoiskoossa.

Asiasanat: kaunokirjallisuus (Kaunokki), maaginen realismi (Kaunokki), Intia, Narmada, joet (Kaunokki), mytologia (Kaunokki)

Kokoelma Nobel-palkitun Amartya Senin esseitä Intiasta  sisältää 16 esseetä, jotka käsittelevät taidetta, kirjallisuutta, politiikkaa ja historiaa. Kirjan teemana on Intian kielellinen ja kulttuurinen kokonaisuus. Toinen teema on länsimaissa yleiset stereotyyppiset käsitykset Intiasta. Se kumoaa vallalla olevan näkemyksen mystisestä Intiasta, jossa tärkein vaikuttaja on uskonto ja osoittaa, että Intiassa on jo tuhansien vuosien ajan kukoistanut voimakas logiikan, analyysin ja argumentoinnin perinne. Kirjoitukset käsittelevät myös siirtomaavaltaa, intialaista luokkayhteiskuntaa, intialaisten maastamuuttoa, naisten ja miesten asemaa Intiassa ja valtion ydinaseohjelmaa. Se tuomitsee jyrkästi intialaisen hindunationalismin, joka pyrkii muuttamaan Intian hinduvaltioksi ja ylistää myös maan muslimikulttuuria. Viimeinen essee kokoaa yhteen kirjan muut kirjoitukset ja kuvaa intialaista identiteettiä 2000-luvun maailmassa.

Asiasanat: Intia, intialaisuus (YSA), hindulaisuus (YSA), islam (YSA), monikulttuurisuus (YSA), kulttuuri (YSA), uskonnot (YSA), kolonialismi (YSA), kansallinen identiteetti (YSA), historia (YSA)

Kirjan päähenkilö on Saleem Sinai, joka sattuu syntymään juuri samalla hetkellä kun Intia saa itsenäisyytensä, tasan keskiyöllä 15.8.1947. Sairaanhoitaja sekoittaa kahden lapsen nimilaput ja Saleem päätyy kasvamaan perheeseen, jonka biologinen lapsi hän ei ole. Saleemin nenä on suuri ja erikoinen, se on kuin Intian niemimaa, syntymämerkit kummallakin puolella ovat kuin Itä- ja Länsi-Pakistan. Kymmenvuotiaana hän huomaa omaavansa yliluonnollisia kykyjä, hän kuulee ihmisten ajatukset. Myöhemmin kyky kehittyy niin, että hän pystyy kommunikoimaan kaikkien niiden lasten kanssa, jotka ovat syntyneet samalla, Intian itsenäistymisen, hetkellä. Hän yrittää luoda lapsista keskiyön kongressin, mutta yritys epäonnistuu, lasten ollessa keskenään yhtä riitaisia ja omaa etua ajavia, kuin Intiaa hallitsevat aikuisetkin. Saleemin elämä linkittyy läheisesti Intian historiaan.

Asiasanat: Kaunokirjallisuus (Kaunokki), Maaginen realismi (Kaunokki), Politiikka (Kaunokki), Intia, Pakistan

Kirjan päähenkilö on Balram Halwai, joka nimettiin jo kouluaikoina Valkoiseksi tiikeriksi, viidakon harvinaisimmaksi eläimeksi, kertoo seitsemän yön aikana tarinansa kirjeen muodossa. Rikkaan miehen autokuskina Balram pääsee ensi kertaa Delhiin. Torakoiden, puhelinfirmojen ja 36 miljoonan jumalan, slummien, temppelien ja liikenneruuhkien kaupungissa Balram oppii nopeasti Uuden Intian pelisäännöt: Yhteiskunnan tikkailla kipuaminen vaatii suuria uhrauksia ja valmiutta tehdä se, mitä vaaditaan.

Valkoinen tiikeri on kertomus kahdesta Intiasta, pimeästä ja valoisasta. Se kertoo Balramin matkan maaseuden kurjuudesta yritysmaailman komeetaksi.

Asiasanat: Kaunokirjallisuus (Kaunokki), Yhteiskunnalliset romaanit (Kaunokki), Köyhyys (Kaunokki), Yhteiskuntakritiikki (Kaunokki), Eriarvoisuus (Kaunokki), Intia, Delhi